5 1* {3 Ensikokemuksia World Wide Webistä {3 --------------------------------- Heimo Laukkanen Keskiviikkona 22. helmikuuta pääsin ensimmäistä kertaa tutustumaan Internetin parempaan puoleen, World Wide Webiin, eli WWW:hen. Tomi Jaskarin saattelemana pääsin vierailemaan Helsingin Yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen ti- loissa niin tavallisten VT-320-päätteiden kuin myös itse varsinaisten X-päättei- den luona. "Internet tulee, Internet tappaa, Internet" Internetistä puhutaan paljon. Joskus jopa liian paljon. Kuten aikaisemminkin olen todennut, mediat ovat huomanneet Internetin arvon, tosin sen käyttö on ol- lut parhaimmillaankin vajavaista - muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Puoluepelit, lehdet, yritykset ja yhteisöt ovat löytäneet oman sijansa netin maailmasta ja tarjoavat palveluitaan aivan uudella tavalla. City-lehteen voi lähettää palautetta netin kautta, Kokoomuksen vaaliehdokkaista ja uutisista saa tietoa netistä, Amnesty Internationalilla on oma sivu. Kohta koko maailma on ne- tissä. "If you think virtual reality is interesting, try reality" - Amnesty Interactive Suomen oma Internet-lööppikin paljastui uutisankaksi. Lapsipornokuvat, jotka olivat levinneet Internetissä, eivät olleetkaan tulleet Johan Helsingiuksen ano- nymous-palvelimesta, vaan Englannista. Se siitä huippuhienosta tutkimuksesta ja journalismista. "World Wide Web, W3, WWW" Internetin taika on kuitenkin täysin ymmärrettävää. World Wide Web on hämmentävä mediatyökalu, jonka käyttöönottaminen vaatii oman käsittelytaitonsa, mutta luo ympärille kuitenkin särkymättömän taian. Tai särkymättömän ainakin siihen asti, kunnes käyttöaika loppuu tai yhteyttä ei saadakaan aikaan. Kun minä pääsin ensimmäistä kertaa Webin maailmaan, olin myyty mies. On hämmentävä kokemus seurata nettisurffailua parilla eri mantereella. Hetkeä ai- kaisemmin ollaan Helsingissä, Jaskarin omalla kotisivulla, sitten Tampereella katsomassa hienoa ilmakuvaa Tampereen keskustasta. Yllättäen linkkaudutaankin Lulajan yliopistoon Ruotsiin, mistä löydetäänkin tie Lontooseen ja yhä Gdanskin Teknilliseen korkeakouluun. Kuitenkin kaiken aikaa ollaan edelleen Helsingin Vallilassa. "Taidetta, kulttuuria, pornoa, propagandaa" Netissä maailma joutuu kuitenkin kohtaamaan taas vanhat tiedon oikeellisuusrea- liteetit. Lehdistä olemme tottuneet lukemaan todellisuuden. Reuterin, Itar-Tas- sin ja STT:n uutisia on pidetty lähes täydellisesti luotettavina, sillä uutisten todenperäisyyttä ei ole tarvinnut epäillä. Sinisilmäisinä nettiin siirryttäessä pitää kuitenkin omata itsenäisen kyyninen ja epäilevä katsanto sieltä saatavaan tietoon. Vanhat kunnon tiedustelun pe- riaatteet, eli varmistaminen muualta ja tietoketjun mahdollinen jäljittäminen taaksepäin, ovat edelleen hyviä neuvoja. Pieni viaton huhu, joka siirtyy nettiin ja elää netin eri osissa niin, että se tavataan useasti ja monissa eri yhteyk- sissä, muuttuu nopeasti totuudeksi. Netti on siis vaarallinen propagandatyökalu, jonka käyttöönottaminen ei entisten medioiden, paperisten lehtien ja TV:n tavoin tarvitse sen suurempia uhrauksia. Tietokone, puhelinyhteys ja käyttöoikeus nettiin riittävät tiedon syöttämiseen ja mielikuvien muokkaamiseen. "Tää on tietoyhteiskunta, varokaa vaa - maailma muuttuu, sen nähdä saa" G7-maat ovat pitäneet oman kokoontumisensa tietoyhteiskunnasta. Paikalla oli meille myös Mikrobitistä tutuksi tullut Kari A. Hintikka, jonka mielipiteitä esiteltiin lähes jokaisessa uutislähetyksessä. Ehkäpä se on parasta viimeinkin uskoa, että cyberpunk-unelmista, ei niinkään painajaisista, voi vielä meidänkin elinaikanamme tulla totta. Kun ministeritason virkamiehet saa mukaan tietotek- niikan puffaustapahtumaan niin suurella innolla kuin uutiskuvista näkyi, niin mikä tahansa voi lähivuosina olla mahdollista. "No money, no honey" Datalasit, Internet ja kaikki muu, joista virtuaalisurffarit orgasmimaisesti huohottaen puhuvat, ovat siis totisinta totta. Meillä on ihmiset, jotka osaavat sekä haluavat tehdä ja käyttää niitä, mutta meillä ei ole rahaa siihen kaikkeen. Huipputekniikka maksaa. Vaikka Internet on oikeastaan nykyajan perusväline tie- donhankinnassa, sen käyttökustannukset ovat suurilta osin tavallisen opiskelijan budjetin ulkopuolella. Mikäli ei satu olemaan kirjoilla yliopistolla, teknilli- sessä korkeakoulussa tai muussa laitoksessa, joka tarjoaa opiskelijoilleen mah- dollisuuden netissä seikkailemiseen, on tyydyttävä vain lukemaan Usenet-uutisia ja odottamaan sitä aikaa, kun pääsee itse vapauttamaan sielunsa elektroniseen viidakkoon - nettiin.